“Olin mukana syksyn 2005 joukkoryntäyksessä raja-aidan yli Melillaan”, hän jatkaa. “Mutta sain kumiluodin polveeni, espanjalaiset ottivat minut kiinni ja lähettivät takaisin Marokon puolelle. Jouduin ensin takaisin Oujdaan ja sieltä Algerian puolelle Maghniaan. Minun piti olla paikoillani polveni vuoksi.
Aurinkorannikon suomalaiset kertovat, miksi jättivät Suomen
Jättikatastrofi! Saksa putosi MM-kisoista huiman draaman
mainos ”Paperittomat siirtolaiset eivät kuitenkaan ole hylänneet Marokon kautta Eurooppaan kulkevaa reittiä. Sen käyttäminen on taas lisääntynyt vuoden 2007 aikana Ceutan ja Melillan dramaattisia tapahtumia seuranneen tauon jälkeen”, kertoo Jelloul Arraj pakolaisia avustavasta työryhmästä. Kuukausien ajan Oujdaan saapuu joka yö uusia tulokkaita Algeriasta. Oujdassa he sekoittuvat muihin siirtolaisiin, joiden matka kohti Eurooppaa on katkennut kaupunkiin.
Marokon matkat - Olympia Kaukomatkat
Marokko ja Espanja sopivat kiistansa - Kaleva
On helppo ymmärtää, miksi sadat siirtolaiset välttelevät kampusta ja piiloutuvat mieluummin lähiseudun hylätyille maatiloille tai metsiin kyhäämiinsä majoihin. Ali Seydou on yksi heistä. “Tulin tänne lepäämään”, kertoo 24-vuotias gambialainen, joka puhuu täydellistä englantia. “Olen väsynyt ja minun täytyy nyt miettiä, mitä teen. Lähdin kotimaastani 15.
Hänet on pidätetty yli kolmekymmentä kertaa, kaksi pidätyksistä on tapahtunut hänen onnistuttuaan pääsemään Melillaan. “Kaikki viedään, kännykkä ja rahat. Pidätetyt laitetaan kuorma-autoon, joka ajaa 12 tuntia kohti etelää. Sitten heidät heitetään niine hyvineen autiomaahan. Sitä minä kutsuisin mustan miehen nöyryyttämiseksi. ” Nykyään Alphonse auttaa marokkolaisia luonnontieteiden opiskelijoita korjaamalla, muokkaamalla ja ohjaamalla heidän lopputöitään. Alphonse jatkaa toimimistaan toisenlaisen Kongon puolesta internetin välityksellä, mutta hän taistelee myös Marokossa olevien pakolaisten oikeuksien puolesta. “Me elämme täällä jatkuvan pelon vallassa.
Koska puhun hyvin arabiaa, sain apua algerialaisilta. Islamilaiset uskonveljet veivät minut Algeriin ja majoittivat minut. Jäin sinne kolmeksi kuukaudeksi. Mutta poliisi valvoi heitä, ja eräänä päivänä minut pidätettiin. Kun pääsin vapaaksi, yksi uskonveljistä antoi minulle sata euroa ja pyysi minua lähtemään. Palasin Marokkoon ja jäin piileskelemään metsään. ” “Yritin uudestaan päästä rajan yli Melillaan neljän muun kaverin kanssa. Kaksi pääsi yli, mutta minut saatiin kiinni ja palautettiin Algerian rajalle Oujdan lähelle joulukuussa 2006. Polveni ei edelleenkään ole kunnossa, enkä voi enää yrittää raja-aidan ylitystä.
heinäkuuta 2005. Vuoteen 2004 asti kaikki oli mennyt hyvin. Setäni kustansi taloustieteiden opintoni Banjulin yliopistossa. Sitten hän kuoli, ja kun kukaan muu ei voinut auttaa minua, minun oli keskeytettävä opiskelu. Työskentelin jonkun aikaa rahanvälitystoimistossa, mutta se suljettiin kahden kuukauden kuluttua. Sillä rahalla, jonka ehdin ansaita työstäni, kustansin itselleni tietotekniikan kurssin. Pidän opiskelusta todella paljon ja olisin halunnut jatkaa. Eräs ystäväni kertoi minulle, että Euroopassa se olisi mahdollista, minun pitäisi vain lähteä sinne hänen kanssaan. ” Ali Seydou sai kasaan 500 euroa, joilla hän pääsi Marokkoon Senegalin, Malin ja Algerian kautta.
Suurimmalla osalla on yli lukiotasoinen koulutus ja ammatti. Aiemmassa elämässään he olivat käsityöläisiä, kauppiaita, työläisiä, virkamiehiä, maanviljelijöitä, lääkäreitä tai insinöörejä. Eurooppaan parempaa elämää etsimään lähteneille afrikkalaisille Oujdan seutu edusti pitkään viimeistä etappia ennen pääsyä vähemmän väkivaltaiseen ja kovin paljon rikkaampaan “toiseen maailmaan”. Suurin osa suunnitteli Gibraltarin salmen ylittämistä. Toinen vaihtoehto oli pyrkiä eurooppalaiselle maaperälle Espanjalle kuuluvien Ceutan ja Melillan kautta. Marokon pohjoisrannikolla sijaitsevat kaupungit ovat jäänteitä siirtomaa-ajalta, jolloin siirtolaisia kulki Välimeren yli päinvastaiseen suuntaan kuin nykyään eli pohjoisesta etelään. Eurooppa-neuvoston Sevillan huippukokouksessa heinäkuussa 2002 useat Euroopan maat uhkasivat jäädyttää taloudellisen apunsa niille lähtö- ja kauttakulkuvaltioille, jotka eivät osallistuisi taisteluun siirtolaisuutta vastaan. Eturintamassa oli Aznarin edustama Espanja.
Polisarion tukijat ovat tukkineet YK:n puskurivyöhykkeen läpi kulkevaa tietä jo viikkoja. Syynä tähän on YK:n turvallisuusneuvoston lauselmaan liittyvä kiista, jonka on katsottu suosineen Marokkoa, kertoo Arabnews-uutissivusto. Marokon ulkoministeriön edustajan mukaan noin 70 aseistautunutta miestä on tukkinut alueen rekkaliikennettä. 200 rekkakuskia muun muassa Ranskasta, Marokosta ja Mauritaniasta on jäänyt jumiin Mauritanian vastaiselle rajalle. Niin YK, Algeria kuin Mauritania ovat pyytäneet molemmilta osapuolilta tilanteessa malttia. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kuvannut tilannetta hyvin huolestuttavaksi ja sanonut, että YK on yrittänyt jo päiviä ehkäistä tilanteen eskaloitumista.
mainos “Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä epätoivoisempia ihmiset ovat, ja hallinto tiukentaa otettaan. Nyt määräävät ne, jotka ovat kaikkein väkivaltaisimpia. ” Tämä pieni vähemmistö hallitsee pakolaisten käyttämiä reittejä, uhkailee heikoimpia ja terrorisoi niitä, jotka yrittävät panna vastaan. He myös antavat taustatukea niille rikollisjoukoille, jotka ryöväävät pakolaisia rajavyöhykkeellä.
Espanjaan pyrkivät siirtolaiset piileskelevät Marokon vuorilla
Syksyn 2005 jälkeen myös Ceuta ja Melilla on linnoitettu lähes läpipääsemättömien suoja-aitojen taakse ja marokkolaiset valvovat tarkasti kaupunkeja ympäröiviä metsiä. Niinpä Eurooppaan pyrkijät ovat joutuneet siirtymään eteläisemmille reiteille. Andalusian rannikoille 20–40 henkeä kerrallaan kuljettaneet pateras-kalastusalukset on korvattu jopa sata matkustajaa kyytiinsä mahduttavilla caycos-avoveneillä.
Kahdentuhannen siirtolaisen joukko yritti Marokosta Espanjan
Espanja ja Marokko iskevät yhteen tiistaina - Broidi.com
Minun on saatava jostain rahaa, niin että voin koettaa päästä Euroopan puolelle jollain muulla tavalla. Afrikassa ei ole minulle sijaa. ” Alin seurassa oleva kamerunilainen 22-vuotias nuori mies lisää: “Emme voi palata kotiin tyhjin käsin tuhlattuamme kaiken rahamme. Jään niin pitkäksi aikaa, että löydän jonkun ratkaisun. ” Oujdan kautta Eurooppaan pyrkiminen on jälleen suosiossa siksi, että alueelle on syntynyt uusia kulkureittejä. Ennen kaikkea on kysymys rahasta. Lisäksi tarvitaan onnea. Köyhimmät siirtolaiset joutuvat koettamaan onneaan pyrkimällä aitojen yli Ceutaan tai Melillaan, mutta eivät yleensä onnistu yrityksissään. Ne, joilla on tuhat euroa voivat käyttää uutta Rifin reittiä, joka kulkee Marokon koillisrannikolta Almerian alueelle Espanjaan.
“Joka viikko tehdään yksi tai kaksi siirtolaisten palautusyritystä”, jatkaa Arraj. Siirtolaiset on pysäytetty merimatkalla, poimittu merestä haaksirikon jälkeen tai poliisi on haalinut heidät kasaan ratsioissaan Oujdassa ja muualla kuningaskunnan alueella. Ketään ei säästetä, vaan joukossa on niin raskaana olevia naisia, lapsia, pakolaisia kuin turvapaikanhakijoitakin. Keskellä yötä heidät kuljetetaan Algerian rajalle 13 kilometrin päähän Oujdasta. Suurin osa palaa Marokon puolelle. Usein kulkijat ryöstetään putipuhtaiksi, ryöstäjät ovat algerialaisia tai marokkolaisia sotilaita, Oujdan köyhien kortteleiden rikollisjoukkoja tai nigerialaisten jengejä. Avustusjärjestöt ovat huolissaan väkivallan lisääntymisestä.
Jengit myös ottavat ihmisiä panttivangeikseen ja vaativat sitten lunnaita näiden kotimaihin jääneiltä perheiltä. Oujdassa on myös pakolaisia, jotka ovat joutuneet jäämään Marokkoon jo vuosia sitten, kuten 34-vuotias Alphonse, joka lähti Kongon demokraattisesta tasavallasta elokuussa 2002. “Opiskelin viimeistä vuottani maataloustiedettä Kinshasassa”, hän kertoo. “Toimin aktiivisesti Kabilan hallintoa vastaan. Ystäviäni pidätettiin. Kuulin, että myös minua etsittiin ja ylitin joen Brazzavilleen. En edes ehtinyt käydä kotona hyvästelemässä pientä tytärtäni enkä hakemassa tavaroitani.
Ainakin 23 ihmistä kuoli rajanylitysyrityksessä Espanjan